MUKSUOPIN LYHYT HISTORIA

Muksuoppi kehitettiin 90-luvulla Vuosaaressa sijaitsevan Keulan päiväkodin erityisryhmässä Helsingissä. Kehittämistyöryhmään kuuluivat psykiatri Ben Furmanin lisäkseni hänen työtoverinsa Tapani Ahola sekä erityislastentarhanopettajat Sirpa Birn ja Tuija Terävä. Menetelmän tavoitteena oli toimia käytännöllisenä ohjeistuksena, joka helpottaa lasten ongelmien ratkontaa ja edistää yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Muksuoppi on oikeastaan kokoelma hyödylliseksi osoittautuneita ideoita työskentelystä lasten ja heidän perheidensä kanssa.

Ideat, joille Muksuoppi nojaa testattiin Keulassa lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Vähän vähältä, yrityksen ja erehdyksen kautta, Muksuopin 15 askelta saivat sen hahmon, joka sillä on siitä lähtien ollut.

Ideoiden pohjalta suunnittelimme hauskasti kuvitetun työkirjan lapsille. Siinä oli aukeama kutakin ohjelman askelta varten ja sen tueksi laadittiin opaskirja, jossa kerrottiin ammattikasvattajille miten menetelmää käytetään. Laadimme myös pienen opaskirjan lasten vanhemmille, joka antoi heille taustatietoa Muksuopista ja tarjosi lisäksi eräitä Muksuoppiin perustuvia ideoita kotikasvatukseen.

Aloimme myös tarjota kiinnostuneille kollegoille koulutusta ja varsin pian menetelmä alkoi tulla tunnetuksi maassamme. Sitä alettiin soveltaa paitsi päiväkodeissa myös kouluissa, perheneuvoloissa, lastensuojelulaitoksissa ja jopa joillakin lastenpsykiatrian poliklinikoilla. Keulan eritysryhmä, jossa Muksuopista oli tullut osa arkipäivää alkoi saada vierailijoita läheltä ja kaukaa. Me, jotka olimme kehittäneet menetelmän, aloimme saada lisääntyvässä määrin kutsuja tarjota koulutusta ja kurssitusta menetelmän soveltamiseen.

Rohkaistuneina innostuneesta vastaanotosta perustimme Muksuopille tämän kansainvälisen verkkosivun Internetiin (www.kidsskills.org) ja jonka kautta aloimme saada yhteyksiä eri puolille maailmaa.

Ensimmäinen Muksuoppia käsittelevä kirja Muksuoppi – ratkaisun avaimet lasten ongelmiin ilmestyi Tammen kustantamana vuonna 2003. Se käännettiin pian englannin kielelle ja julkaistiin jo seuraavana vuonna Australiassa nimellä Kids’ Skills — Playful ja practical solution finding with children. Sen jälkeen on ilmestynyt muitakin Muksuoppia käsitteleviä kirjoja, joita on käännetty monille maailman kielille mukaanluettuna kaikki pohjoismaiset kielet ja sen lisäksi mm. japanin-, korean-, arabian- ja kiinankieli.  

Ben Furman on vieraillut useissa maissa tarjoamassa Muksuoppikoulutusta lasten parissa työskenteleville ihmisille ja monissa maissa on Muksuoppikoulutusta tarjoavia yhteisöjä. Ruotsissa Muksuoppi tunnetaan nimellä Jag Kan, Saksassa nimellä Ich Schaff’s ja Ranskankielisessä kanadassa nimellä Je Suis Capable. Osallistumalla muksuoppikoulutukseen voi saada valtuutetun Muksuoppivalmentajan pätevyyden ja saada nimensä kansainväliselle valtuutettujen Muksuoppivalmentajien listalle.

Muksuopista on kertynyt suuri määrä positiivisia kokemusia eri puolilta maailmaa, mutta tieteelliset kriteerit täyttävää kvantitatiivista tutkimusta niukasti. Saksassa on ilmestynyt suomeksikin käännetty kirja Muksuoppi tutkimuksen kohteena, jossa on kvalitatiivisten kyselytutkimusten avulla selvitetty käyttäjien, vanhempien ja lasten kokemuksia Muksuopista. Kaikki havainnot viittavat siihen, että Muksuoppi toimii hämmästyttävän hyvin – ainakin silloin kun sitä käyttävät ovat uskollisia Muksuopin perusidealle, jossa lapsia ei kasvateta palkintojen ja rangaistusten avulla, vaan rakentamalla toimiva yhteistyösuhde sekä lapseen että hänen vanhempiinsa ja  keskittymällä ongelmien ja epäonnistumisten sijaan taitoihin ja onnistumisiin.